Nämä taidekansallispuistosivut esittelevät uuden, Vaara-Kainuuseen sijoittuvan kansallispuiston suunnitelman.

Puisto sijoittuisi Puolangan ja Hyrynsalmen kuntien alueelle.

Tutustu ja tule mukaan!

Sivut täydentyvät projektin edetessä.

Uusi kansallispuisto sijoittuisi Kainuun maakuntakaavan luontomatkailun kehittämisalueelle.

Alueelta löytyy Vaara-Kainuun vetovoimaisimpia nähtävyyksiä, kuten Retkipaikan yleisöäänestyksessä Vuoden 2022 retkikohteeksi valittu Puolangan Hepoköngäs, joka on yksi Suomen korkeimmista luonnonvaraisista putouksista. Hyrynsalmelta löytyvät esimerkiksi monelle vielä tuntematon helmi, Komulanköngäs ja Vorlokin hieno rotkolaakso.

”Heponköngäs lukeutuu Suomen ehdottomasti näyttävimpiin vesiputouksiin ja on siitä erityisen hieno retkikohde, että sen luokse pääsee myös esteettömästi.” - Retkipaikka.fi

Alueella on jo vireää luontomatkailuliiketoimintaa: hotelleja, vuokramökkejä ja ohjelmapalveluita moneen makuun, niin hiljaisuutta kuin toimintaa rakastaville.

Paljakan majesteettinen luonnonpuisto kytkeytyisi kansallispuistoon, mutta se säilyisi jatkossakin nykyisessä tarkoituksessaan, luontoreservaattina, jossa voi kulkea vain tarkoituksen osoitetuilla poluilla. Myös Natura2000-alueet ja muut jo suojellut alueet tulisivat luonnollisesti osaksi puistoa.

Lue lisää Paljakan luonnonpuistosta tästä.

Kansallispuistossa reitit kulkisivat pohjoisesta Siikavaraalta Paljakan kautta Hyrynsalmelle. Aluetta halkoo UKK-reitti ja sekä monta muuta pienempää luontoreittiä. Kansallispuisto koostuisi useasta osasta.

Tavoitteenamme on, että jo seuraava eduskunta voisi päättää Vaara-Kainuun taidekansallispuiston perustamisesta hallituskaudella 2023-2027.

Kansallispuiston kehittely on jo pitkällä, koska suunnitelman pohjana on ollut aiempi Vaara-Kainuun kansallispuistoesitys. Täysin uutta on idea taiteen yhdistämisestä kansallispuistoon.

Voit lukea noin 10 vuoden takaisesta, aiemmasta esityksestä tästä ja tästä.

Jokainen on tervetullut edistämään hanketta ja auttamaan Vaara-Kainuun taidekansallispuiston luomisessa. Kaikki hoituu tällä hetkellä vapaaehtoisvoimin.

Tukijoiksi on liittynyt jo useita tahoja, yksityishenkilöitä, paikallisia matkailuyrityksiä ja järjestöjä. Tukijoiden ajatuksia ja visioita esitellään näillä sivuilla hankkeen edetessä.

Voit ilmoittautua mukaan työryhmään esimerkiksi ottamalla meihin yhteyttä sähköpostilla tai Facebookissa / Messengerissä / Instragramissa.

Voit myös edistää hanketta tykkäämällä, kommentoimalla ja jakamalla postauksiamme ja verkkosivuamme.

On tärkeää kertoa puisto-suunnitelmasta mahdollisimman monelle. Voit tuoda ilmi päättäjille, että kansallispuistot ylipäänsä ovat suomalaisille tärkeitä ja Vaara-Kainuun ainutlaatuinen luonto ja maisemat ansaitsevat oman kansallispuistonsa, jollaista ei vielä ole.

Puisto täydentäisi kansallispuistojen verkostoa, ja taidepainotus tekisi siitä maailman mittakaavassa täysin uniikin!

Adressi taidekansallispuistolle avataan myöhemmin näillä sivuilla.

Suomessa on 41 kansallispuistoa. Kansallispuistot ovat laajoja luonnonsuojelualueita, joiden tehtävä on turvata luonnon monimuotoisuus ja antaa samalla ihmisille mahdollisuus tutustua luontoon ja nauttia siitä.

Kansallispuistot perustetaan valtion maille, kukin omalla erityislaillaan.

Lue lisää kansallispuistoista Metsähallituksen luontoon.fi-sivulta ja Ympäristöministeriön Kansallis- ja luonnonpuistot -sivulta.

Kansallispuistot on merkittäviä piristysruiskeita aluetaloudelle, ja siksi kunnat kilpailevat, että saisivat niitä omalle alueelleen.

Tästä näet, paljonko kansallispuistot toivat Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan kävijöitä ja tuloja paikallistalouksiin.

Vaara-Kainuun ainutlaatuista luontoa ei voi suojella missään muualla kuin Vaara-Kainuussa.

Vaarajakso on geologisesti erityislaatuinen. Kainuun korkein kohta, Iso Tuomivaara Hyrynsalmella, kohoaa 387 metrin korkeuteen. Paljakka puolestaan on 384 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kainuu tunnetaan etenkin laajoista, korkeiden vaarojen kuusikoistaan ja vaarojen välisissä olevista pienipiirteisistä vesistöistä ja soista. Alueen luonnonkirjo on laaja. Kainuussa on yksi maamme letto- ja lehtokeskuksista, jotka ovat maakunnan arvokkain ja luonnoltaan monipuolisin alue.

Vuosi vuodelta uhanalaisemmaksi käyviä lajeja, kuten sinipyrstöjä, maakotkia, hömötiaisia, ahmoja, metsäpeuroja ja raakkuja, elää Vaara-Kainuussa.

Tästä voit lukea pohjanharmoyökkösestä (Xestia borealis). Se uskottiin esiintyvän vain Keski-Lapin paksusammalkuusikoissa, kunnes lajista tehtiin havainto yli 450 kilometrin päässä Puolangan Paljakassa! Somessa esittelemme alueen muita luontoharvinaisuuksia ja tärppejä puiston alueelta.

Lehtoja on enää pari prosenttia Suomen metsistä, joten etenkin niiden suojelulla on kiire. Lehtojen vähäisyydestä johtuen harva on päässyt retkeilemään reheviin, lajeja pursuaviin lehtoihin ja lehtokorpiin, joten kansallispuisto tarjoaisi uusia elämyksiä monille kävijöille.

Kainuu on jo vuosia kärsinyt asukasmäärän vähentymisestä. Vaara-Kainuussa luontomatkailu on tärkeä tulevaisuuden elinkeino, jota toivomme valtion tukevan perustamalla taidekansallispuiston, joka auttaisi samalla vastaamaan myös aikamme suuriin ympäristöhaasteisiin, kuten luontokadon torjuntaan.

Vaara-Kainuussa on myös suuri määrä muinaisjäännöksiä. Arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti se on hyvin kiinnostavaa aluetta, johon liittyy paljon tarinoita jälkipolville siirrettäväksi.

Lue Tästä Mustarindan toiminnanjohtajan Miina Kaartisen kirjoitus Ylä-Kainuu -lehdestä ja tästä mielipidekirjoitus Kainuun Sanomissa.

”Alueella piilee valtava potentiaali, jota ei ole pystytty vielä kokonaisvaltaisesti hyödyntämään.” - Miina Kaartinen,

Ylä-Kainuussa 10.1.2023

Kansallispuistot perustetaan aina erillislailla. Jos hallitus ja sen ministerit niin haluavat, ympäristöministeriö valmistelee kansallispuisto-hankkeet ja esitysten hyväksymisestä päättää Suomen eduskunta.

Metsähallitus hallinnoi kansallispuistoja.

Kampanja etenee luonnollisella painollaan ja aikataulullaan. Kampanjatiimi on tässä vaiheessa täysin vapaaehtoisista koostuva.

Mustarinda-seura ry, jolla on runsaasti kokemusta erilaisten projektien parista, on koordinoinut vapaaehtoisten toimintaa. Tässä vaiheessa tavoitteena on tehdä asiaa tutuksi mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä ja kasvattaa tukijoiden joukkoa.

Taide voi tarkoittaa monia asioita. Se tulee ymmärtää laajasti kulttuurina, niin perinteisenä kuin uutta luovana.

Kansallispuistot tekevät yhteistyötä alueen luontomatkailuyritysten kanssa. Taidekansallispuistossa yhteistyötahoja voisivat olla lisäksi esimerkiksi kansanperinteen vaalijat, kulttuuriyhdistykset, taidealan organisaatiot ja vapaan kentän taiteilijat.

Kansallispuisto voi synnyttää myös uutta ja erilaista, ihmisen ja luonnon suhteesta kumpuavaa tapahtumatuotantoa ja taideteoksia alueelle.

Yksi tunnetuista Kainuun taide-nähtävyyksistä on Reijo Kelan Hiljainen kansa, joka on mainio esimerkki siitä, miten taide luonnossa kiinnostaa ja edistää myös matkailua. Voit lukea siitä tästä.

Kainuuseen suunnitellaan parasta aikaa useita uusia tuulivoimapuistoja, jotka mahdollistavat irtautumista fossiilisista polttoaineista. Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat Suomelle tärkeitä, ja Kainuussa kunnat ovat halukkaita saamaan myös tuulimyllyjä.

Koska luonto hupenee rakentamisen myötä jatkuvasti, olisi tärkeää määritellä tässä vaiheessa ne alueet, jotka pyhitetään luonnonsuojelulle ja luontomatkailulle. Vaara-Kainuussa matkailu on jo nyt tärkeä elinkeino ja työn takaaja myös tulevaisuudessa. Vapaa-ajan asukkaiden määrä on suuri, ja heidän viihtymisensä on aluetaloudelle merkittävä asia.

Matkailulle ja luonnonsuojelulle arvokkaimmat rakentamattomat alueet tulisi säästää Kainuun vaarajaksolla tuulivoimarakentamiselta. Uskomme, että hyvällä suunnittelulla, lakeja noudattaen ja eri osapuolia kuullen erilaiset intressit ovat yhteensovitettavissa.

Kansallispuistot perustetaan valtion maille, ja puiston minimikoko on tuhat hehtaaria. Lisäksi puisto tulisi perustaa alueelle, jossa on suojeltavia luontoarvoja. Puiston tulisi täydentää olemassa olevaa kansallispuistoverkostoa.

Vaara-Kainuussa suojelemattomia luonnontilaisia metsiä ei ole enää suuria määriä. Vielä jäljellä olevat luonnontilaisten metsien rippeet olisi hyvä saada mukaan puistoon.

Lehdot ovat kaikkein uhanalaisin metsäluontotyyppimme, eikä niitä tulisi enää ensinkään ottaa metsätalouskäyttöön. Uhanalaisista lajeistamme 17 prosenttia elää ensisijaisesti lehdoissa. Lue lisää lehdoista tästä.

Vaara-Kainuun taidekansallispuistossa jouduttaisiin todennäköisesti liittämään mukaan myös puustoltaan nuorempia metsiä, jotka kuitenkin ovat tulevaisuuden vanhoja metsiä. Nämä olisivat toki pois metsätalouskäytöstä, mutta Suomi on sitoutunut EU:n jäsenenä

biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Toivomme, että Metsähallitus ottaa uutta luonnonvarastrategiaa laatiessaan ja toteuttaessaan huomioon paikallisten toiveen kansallispuiston perustamisesta luontomatkailun kehittämisalueelle.

Jos kansallispuistoksi kaavaillulla alueella tehdään hakkuita (mitä emme Metsähallitukselta tietenkään toivo) pyydämme, että monikäyttömetsien käsittely tapahtuu luontoa kunnioittaen ja ainoastaan aidon jatkuvan kasvatuksen menetelmillä, ilman isoja tai pieniä avohakkuita ja alaharvennuksia sekä lahopuut ja lehtipuut säästäen. Myös metsälain suojelemat kohteet tulisi kaikki huolellisesti säästää.

Näin toimien valtio voisi antaa retkeilyreittien maisemien säilyä puustoisina ja turvata metsäluonnon monimuotoisuuden ja eliöille tärkeät ekologiset käytävät myös odotusaikana.

Hyrynsalmelainen Mustarinda-seura ry, joka oli mukana myös aiemmassa 10 vuoden takaisessa kansallispuisto-työryhmässä, on hankkeen käynnistäjä ja tunnustelija.

Mustarinda käynnisti kampanjan kesällä 2022 ja kutsui eri tahoja miettimään ja jalostamaan hanketta. Vapaaehtoisista ja Mustarindan työntekijöistä sekä harjoittelijoista koostuva tiimi on luonut nämä nettisivut..

Ensinnäkin, jos käytät somea, ota seurantaan Taidekansallipuiston somekanavat! Löydät meidät Instagramista ja Facebookista. Tykkää, kommentoi ja jaa postauksia.

Jos haluat, ilmoittaudu mukaan kampanjatiimiin tekemään esimerkiksi viestintää.

Kerro Vaara-Kainuun taidekansallispuistosta mahdollisimman monelle: kavereille, paikallispoliitikoille, medialle, somekansalle, kantapöydälle, äidille, kansanedustajille, ministereille, presidentille - kenelle tahansa. Sitä parempi, mitä useampi tietää, että Vaara-Kainuussa on innostus suojella luontoa myös ihmisten virkistäytymistä varten.

Voit auttaa kansallispuistohanketta myös vierailemalla alueen luontokohteissa ja jakamalla kuviasi alueelta someen. Olemme iloisia, jos liität aihetunnisteeksi

#taidekansallispuisto #vaarakainuu ja #kansallispuistoesitys

Edistät taidekansallispuistoa myös, jos tägäät Instagramissa ja Facebookissa taidekansallispuiston mukaan, kun luontoretkeilet täällä meillä Vaara-Kainuussa – ties vaikka jo ensi hallituskaudella syntyvässä uudessa kansallispuistossa.